I guess there's just a part of me that likes to bring you down

Saara: Aloin miettiä mun pituutta yhtenä päivänä ihan kunnolla. Oon tosiaan sen 176 cm jos joku ei oo mua livenä nähnyt. En siis ole silmiinpistävän pitkä, mutta keskiverron yli kuitenkin. Vaikka kaikki sukulaiset on pitkiä, sai aiheesta kuulla ihan liikaa, varsinkin siinä vaiheessa kun samanikäiset serkkupojat oli päätä lyhyempiä.

Aijai mitkä kenkulit! Mutta...

Jokainen on varmasti joskus haikaillut olevansa päinvastainen kuin on. Mun mielessä nuorempana pyöri paljonkin että olisimpa pienempi ja sirompi. Voisin vaan kadota ihmismassaan ja luikerrella mistä välistä tahansa. Joskus vieläkin toivon että olisin 160 cm niin käyttäisin jatkuvasti 15 cm korkoja. Mutta hei, käyttäisinköhän kuitenkaan?

Pääasiassa pituus ei oo kuitenkaan haitannu mua. Ongelma syntyy siitä että se tuntuu haittaavan muita.

Matalapohajisilla kengillähän olen tarpeeksi normaali katukuvaan, mutta auta armias jos laitan 10 sentin korot. Saan välittömästi kuulla "Oho ootpa sää pitkä." tai "Herrajestas miten pitkä nainen."
Ihan oikeasti, en määkään sano jättiluomen omistavalle tutulle heti, että melkonen luomi sulla tuossa.

Haluan vaaleenpunaset uggit.

Ostamani uus huulipuna, tykkään. Liittyy aiheeseen?

Kun pyysin yhtä poikaa (hirveän epätoivoisesti) vanhojentanssipariksi, tämä totesi että taidat olla vähän liian pitkä. Nohh, sillä jätkällä on varmaan sellainen prinssinakki että pitkän naisen kanssa tanssiminen oisi voinu aiheuttaa lisäkutistumista ja alemmuuskompleksin.

Edellistä ja ihan muutamaa tapausta lukuun ottamatta miehet osaa pitää turpansa aika hyvin kinni tässä asiassa (tosin hehän usein ovat muutenkin mua pitempiä).

Itse oon jo niin tottunut tasoon jolla silmät liikkuu ja siihen että yleensä viiletän siellä ylempänä, että meen joskus vähän hämilleni kun joudun lähelle itseäni pitempää naista.

On paikkoja joissa en ehdottomasti halua olla korot jalassa pidentämässä, mutta varmasti myös keskipituisilla ja lyhyillä on tilanteita joissa eivät halua korostaa jotain piirrettään...

Kinksuaaaaaa

Tämä ei ollut mikään vihainen itku-tilitys, vaan oma näkökulmani ja asenteeni pituuteeni. Ja kirjoitin sen koska tuntui siltä :)
Ja nyt muhin aiheisiin:
Viime perjantaina oli meiän Lise-Lissun 18-v partyt (joista minä lähdin kotiin suht aikaisessa vaiheessa alaikäisyyteni takia) oli tosi kivaa ja hyvää kakkua ja parhaat tyypit!

Oho, melko tarkka kuva.

Voi olla että saan talikosta päähän ku laitoin tän tänne xd

Huomenna oon menossa jonnekkin...ööö... bileisiin, josta mulla ei tällä hetkellä oo oikeen infoa tarpeeksi joten katotaan sunnuntaina kuinka kävi. Sen voin kertoa että taittelen tässä parhaillaan paperihattua.

Shock of the year!!! Siis oikeesti kattokaa tuota toista rinkeliä?!?! Mitä v****a??

Ainiin ja ostin uuden kännykän!! I'm so in love <3<3 en tarvi poikaystävää ku tässä on facebook ja timanttipeli :)